Kuva Phan Minh Cuong An Pixabaystä

No, kuvittelepa vaikka tämä: Katselet talolla pyöriviä 15-kesäisiä, jotka roikkuvat netissä, pelailevat biljardia tai touhuavat ja kikattelevat omiaan. Osalla heistä on jo varmaan vyön alla muutama lomamatka perheen kanssa lämpimään maahan, osalla taas ei. Monet sen ikäiset ovat kiinnostuneita vieraista maista, mutta harvat ymmärtävät, että heillä on siihen mahdollisuus.

Tässä vaiheessa sinä astut mukaan kuvaan. Kerrot nuorille mahdollisuudesta ja alat seurata miten nuorten epäusko ja yllättyneisyys vaihtuu intoon ja iloon. Voitte ruveta kuvittelemaan kaikkea mahdollista — mikä maa kiinnostaa, mistä olisi jännä puhua toisten nuorten kanssa, mitä haluatte näyttää Suomesta ulkomaalaisille, mitä olisi kiva nähdä muiden maista? …


Kuva congerdesign Pixabaystä

Otsikko on tietenkin karrikoitu eikä totta. Vai onko? Kun asettauduimme helmikuun alussa itsenäistymisteeman äärelle kootaksemme siihen liittyvää materiaalia erityisesti nuorisotyöntekijöiden käytettäväksi, otsikonkaltainen ajattelu putkahteli esiin. Erilaisen tiedonhankinnan ja keskustelujenkin äärellä itsenäistyminen näytti tai kuulosti tarkoittavan asunnon ja työ- tai opiskelupaikan hankkimista. Ja siitä sitten vaan reippaasti porskuttelemaan aikuiseen elämään. Tämäkin ajatus on totta ja oikein. Sen läpi on jotenkin kuultavissa perinteinen korren kantaminen yhteiskunnan kekoon ja kunnon veronmaksajaksi tähtääminen.

Yhtä totta on myös se, että kaikki nuoret eivät itsenäistyessään päädy opiskelemaan tai työelämään tai kaipaavat paljon tukea löytääkseen sen kuuluisan oman polun. Kuuluvatko he yhteiskuntaan siitä huolimatta? On myös totta…


Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Nykymaailmassa itsetuntoa ja minäkuvaa horjuttavat monet asiat, etenkin nuorten elämässä. Minäkuvan kehittyminen on suuressa myllerryksessä nuoruudessa; keho muuttuu, vanhemmista irtaantuminen alkaa sekä on erilaisia nivelvaiheita, kuten hakeutuminen yläasteelle, sekä toisen asteen opiskeluihin. Tällaiset tapahtumat ovat merkityksellisiä minäkuvan kehittymisen kannalta.

Me opinnäytetyön tekijät, Laura Hakanen ja Susanna Lahtila, olemme havainneet minäkuvan kehityksen haasteita työelämässä ja opinnoissamme, ja pyrimme vastaamaan tähän opinnäytetyömme tuotoksella Hyvä Mä-menetelmällä, joka julkaistiin oppaan muodossa keväällä 2021. Opas on saatavilla netissä Koordinaatin www-sivuilla ja opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksen www-sivuilla.

Opiskellessamme sosionomin tutkintoa meidän ajatusmaailmamme kohtasivat. Olemme kaksi nuorisotyön kenttään intohimoisesti suhtautuvaa opiskelijaa, joista kumpikin on päässyt opiskeluidensa aikana työskentelemään…


Kuva: Ethereaum Pixabaystä

Haluaisin kirjoittaa hiljaisesta toivosta, hiljaisesta uskosta.

Istun sairaalassa itsemurhaa yrittäneen nuoren kanssa. Katselemme yhdessä ikkunasta ulos, samaan suuntaan. Muistelen toista kuvaa, jonka laitan tähän nyt.


Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Sosiaalisen median merkitys on kuluneen vuoden aikana korostunut entisestään. Onkin onni, että etenkin nuorilla on poikkeusoloista huolimatta loistavat mahdollisuudet ylläpitää sosiaalisia suhteita, saada vertaistukea ja päästä reaaliaikaisesti seuraamaan kavereiden arkea. Kun asiaa oikein pysähtyy miettimään, jäävätkö nuoret oikeastaan mistään paitsi? Mahdollistaahan some nimittäin myös kahvittelun, shoppailun, treffailun ja erilaiset tapahtumat näppärästi kotisohvalta käsin!

Paljon jää kuitenkin uupumaan. Aito kokemus. Teot, tuoksut ja tunteet. Lisäksi on riskinä, että somemaailma astuu tosielämän varpaille, jolloin kahden todellisuuden välinen raja muuttuu häilyväksi. Puhun riskistä etenkin siksi, että somekanavissa julkaistaan runsaasti tarkkaan valikoitua, muokattua ja totuutta kaunistelevaa materiaalia. Se on inhimillistä ja ymmärrettävää, etenkin nykyään…


Kuva Gerd Altmann Pixabaystä

Lasten ja nuorten vapaa-aika tutkimuksen 2018 mukaan nuorten ikäryhmissä korostuvat muita enemmän vapaa-aika ja ystävyyssuhteet. Vapaa-aika tutkimuksen taustalla on kasvanut ymmärrys vapaa-ajan ja omaehtoisen olemisen merkityksestä lasten ja nuorten elämässä. Tutkimus osoittaa, että nuorten asenteet erilaisia jäsenyyksiä kohtaan ovat yhä kielteisempiä ja esimerkiksi omaehtoinen liikkuminen säilyy murrosiän kriittisinä ikävuosina paremmin kuin liikkuminen urheiluseuroissa. Kunnallisessa nuorisotyössä höntsäliikunta on tärkeässä osassa ja kiinnostus e-urheilua kohtaan on kasvussa.

Kunnallinen nuorisotyö jalkautuu entistä enemmän sinne, missä nuoret ovat: kouluihin, kauppakeskuksiin, raiteille, kaduille ja kirjastoihin. Nuorisotyöntekijät ovat helposti lähestyttäviä ja he voivat tarvittaessa tarttua nuorten huoliin nopeasti. Nuorten kohtaaminen, kuuleminen ja kunnioittaminen ovat nuorisotyön ydin…


Suurin osa suomalaisista nuorista pelaa digitaalisia pelejä. Jotta peliharrastus voisi olla turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa toimintaa, tarvitaan osaavien ohjaajien lisäksi pelaamisen yhdenvertaisuutta edistäviä sekä turvallisuutta lisääviä strategioita ja käytäntöjä. Yhdenvertaisuuslain tuominen käytäntöön pelitoiminnassa vaatii suunnitelmallisuutta ja pelikulttuurin ymmärtämistä.

Onnistunut organisaation läpileikkaava yhdenvertaisuus- ja strategiatyö tukee yhdenvertaisuuden toteutumista myös pelitoiminnassa. Digitaaliset pelit ovat nykyään arkipäiväinen osa nuorisotyötä, jokaiselle nuorisotyötä tekevälle tuttuja vähintäänkin pelaavien nuorten puheiden kautta. Erilaista digitaalista nuorisotyötä ja pelitoimintaa järjestetään niin kunta- kuin järjestöpuolellakin ympäri Suomea. Laadukas ja yhdenvertainen pelitoiminta lähtee strategia- ja rakennetasolta. …


Kuva: alan9187 Pixabaystä

Nuorisotyöntekijöiden, kuten koko maailman, piti koronan myötä omaksua lyhyessä ajassa uusia tapoja toteuttaa työtään. Suuri osa työstä siirtyi verkkoon eri alustoille. Mitä hyviä käytänteitä verkkoon siirtyminen on nuorisotyölle tuonut?

Virtuaalisten tilojen ja nuorten verkkokohtaamisen merkitys nuorisotyössä on ollut suuri jo ennen koronaa (Eriksson & Tuuva-Hongisto 2019). Vaikka verkossa tehtävään nuorisotyöhön oli olemassa valmiudet, tarkoitti toimintaympäristön muutos monelle nuorisotyöntekijälle uuden oppimista (Kauppinen, Kiilakoski & Lahtinen 2020). Erityisesti ryhmämuotoisten verkkovälitteisten palvelujen kehittämisessä on nähty ennen korona-aikaa olevan paljon kehittämistä, joka vaati uuden osaamisen lisäksi myös uusia laitteistoja (Moisala & Polak 2020).

Nuorisotyö on perinteisesti nähty toimijana, joka pystyy tekemään nopeita käännöksiä ja…


Miksi kulttuurinen nuorisotyö on maailman tärkeintä? Tämä kirjoitus on teille, jotka ovat asian vuoksi valmiita työntämään kätensä saveen.

Kulttuurinen nuorisotyö ei varsinaisesti ole sitä, mitä teen — luen, kirjoitan tai ajattelen tässä kirjoituspöytäni äärellä. Se, että lähden tästä illaksi kahden teinin kanssa äänitysstudioon, on kulttuurista nuorisotyötä. Usein minulta kuitenkin kysytään, eikö tuo jälkimmäinen ole vähän ylimääräistä sille, mitä sinun tutkijatohtorina pitäisi varsinaisesti tehdä. Ei, vastaan. Se on sitä varsinaista. Kulttuurinen nuorisotyö ei ole abstraktia työtä. Sen on liityttävä oikeaan arkeen. Se ei tapahdu teknisten palvelujärjestelmien, vaan tosiasiallisten toimien maailmassa.

3 vinkkiä kumppanuuksiin asettumisessa

1. Älä moiti koulua

Jos tahdot kumppanuuteen…


Kuva Alexandra Haynak Pixabaystä

Tuntuu.fi on verkkosivusto sekä valtakunnallinen viestintä- ja vaikuttamiskampanja. Sen tarkoituksena on edistää opiskelija- ja nuorisoasunnoissa asuvien nuorten aikuisten mielen hyvinvointia. Tuntuu.fi toimii myös ammattilaisten työvälineenä ja verkostona.

Kuormituksesta ja kasvaneesta psyykkisen tuen tarpeesta uutisoitiin keväällä koronakriisin rantautuessa Suomeen. Huhtikuussa eri mielenterveystoimijoiden järjestämässä korona-etäverkostotapaamisessa erityisesti nuorten tilanne herätti huolta. Kokemusasiantuntijataustaiset työntekijät pitivät tärkeänä, että poikkeusaikana nuorille viestitään mielenterveydestä ja mielenterveystaidoista osana päivittäistä hyvinvoinnista huolehtimista — ei uhkakuvien, diagnoosien tai aiheen medikalisoimisen kautta.

Monet nuorten parissa toimivat tahot joutuivat keväällä paineen alle. “Lock-downin” sulkiessa ja supistaessa nuorten palveluja ja toimintoja, joutuivat mm. nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa työskentelevät ammattilaiset suuren psyykkisen ja fyysisen kuormituksen…

Osaamiskeskus Kanuuna

Kanuuna on kunnallisen nuorisotyön asialla ja palvelee nuorisotyöntekijöitä läpi koko maan.

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store